Jos satsaa elämänsä yhden kortin varaan, on luonnollista, että haluaa olla tästä yhdestä asiasta varma. Minä olen tehnyt sellaisen uhkarohkean tempun, että olen laittanut elämäni uskon varaan. Tämä päätö s ei ole tapahtunut tänään, vaan jo yli kymmenen vuotta sitten. Ja ihmeellistä kyllä, en ole sitä koskaan katunut. Vaikka hulluahan on, jos lupaa jotain jollekin, jota ei ole koskaan omin silmin nähnyt. Mutta silti se on ollut paras ratkaisu minun koko elämässä.
Uskon Jumalaan, joka on ilmoittanut itsestään ja tullut jopa ihmiseksi ihmisten keskelle. Uskon, että Jeesus kuoli koko ihmiskunnan puolesta, nousi kuolleista ja avasi tien taivaaseen, Isä Jumalan luo. Uskon, että Jumala on antanut kaikki minun virheeni anteeksi ja ottanut minut lapsekseen. Usko on elämäni perusta ja silti minulla on uskoa todella vähän. Kuulostaapa todella järjettömältä. Olisi paljon fiksumpaa, jos voisin nyt edes kertoa, että uskoni on suuri ja valtava ja siksi siihen on helppo rakentaa elämää. No mutta haluan olla rehellinen ja tunnustaa, että näin ei ole. Kun tein uskonratkaisun, ei sitä uskoa tullut heti valtavasti, vaan sen verran, että uskalsin ottaa ensimmäisen askelleen. Ja sen jälkeen tämä vaellus on ollutkin sellaista töpöttämistä. Ja heti, kun koen kasvaneeni uskossa vähääkään, se koetellaan.
Keväällä eräs ystävä menetti vauvan, vaikka heillä oli suuri rukousarmeija anomassa elämää tälle pienelle ihmiselle. En voi ymmärtää miksi Jumala ei vastannut niihin rukouksiin eikä parantanut vauvaa, vaan antoi hänen kuolla. Uskon, etä Jumalan käsissä on meidän elämä ja Hänelle kaikki on mahdollista. Miksi hän sitten salli tämän pienen lapsen kuolla?
Ei minulla ole vastauksia ja huusin itkien Jumalan puoleen, että minun täytyy saada tietää, että Hän on oikeudenmukainen ja kaikkivaltias, niinkuin Hän väittää olevansa. Halusin varmuuden siitä, etten ole laittanut elämääni väärän kortin varaan ja uskonut tyhjiin lupauksiin.
Mutta mistä saada varmuus? Kuka voi minulle vakuuttaa, että se mitä uskon, on totta? Eihän se auta, että muut ihmiset minulle niin sanoo, sillä minun täytyy saada itse varmuus asiasta.
Kirjoitin laulun "I need to know", jossa puran sydäntäni Jumalalle ja pyydän sitä varmuutta Häneltä. Ja vaikka siinä laulussa ei ole mitään vastauksia, sain laulun kautta ymmärtää, että voin taas itse tehdä päätöksen haluanko vielä uskoa ja jatkaa uskon varassa. Ja minä haluan! Vaikka uskoni horjuu, enkä tiedä vastauksia, haluan elää yhteydessä Jumalan kanssa ja luottaa Häneen.
Kesän aikana uskoani on koeteltu, sillä kärsimystä on ollut lähipiirissä riittämiin. Mutta juuri usko Jumalaan on ollut näissä tilanteissa minun voimavara. Olen voinut kääntyä Jumalan puoleen ja saanut Häneltä lohdutusta, toivoa, turvaa ja jopa iloa.
Ja juuri sen henkilökohtaisen kokemuksen kautta olen saanut varmuuden siitä, että Jumala on se, joka Hän Raamatussa sanoo olevansa.
I NEED TO KNOW Marianne Salminen, 2014
Cm Ab Bb Gm
I need to know that you are here, although I can´t feel you are near
Cm Ab Bb Gm
I need to know you are true, not just a religion people do
Cm Ab Bb
I need to know.. I need to know...
Cm Ab Bb Gm
I need to know that you´re still there, in this world where noone cares
Cm Ab Bb Gm Cm
I need to know you stay the same ´Cause I still call upon your name
Ab Bb Cm
´CAUSE MY WHOLE LIFE DEPENDS ON YOU
Ab Bb Cm
MY WHOLE WORLD IS BUILT ON YOU
Ab Bb Cm
FROM MY BIRTH TO DEATH I`LL FOLLOW YOU
Ab Bb Cm
I AM CALLED TO BE YOURS
Cm Ab Bb Gm
I need to know that Your grace covers all the sins that we make
Cm Ab Bb Gm
I need to know that You keep all the promises You´ve given me
Cm Ab Bb
I need to know.. I need to know..
Cm Ab Bb Gm
I need to know that You still reign in the trials, in the pain
Cm Ab Bb Gm Cm
I need to know You are righteous and in the end there´ll be justice
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti