Epävarmuus

Tässä runo epävarmuudesta. (Ehkä tämä runo saa joskus melodian.)

Epävarmuus on aina ollut vierelläni
Kuin uskollinen ystävä läpi elämäni
Jo lapsena peittelin itseäni
Häpesin ja pelkäsin epäonnistuvani

Mutta unelmissa olin vahva ja rohkea
Olin sankaritar, joka voitti maailman

Nuoruudessa se murensi itsetuntoni
Masennus vei jopa elämänhaluni
Olisin halunnut vajota maan syvyyksiin
Enkä enää koskaan tulla sieltä esiin

Silti unelmoin että joku kaunis päivä
Voisin olla aidosti vaan minä

Aikuisuus toi vastuun vaelluksestani
Täytyi ottaa askeleita rohkeasti
Uskalsin yrittää, vaikka sisimmässäin pelkäsin
Epävarmuutta kovuudella peittelin

Heikkoa sydäntäni suojelin
Kun vahvaa naista esitin

Eräänä päivänä muurit sortuivat
Kun kohtasin sydämeni rakastajan
Hyväksyntä puhdisti peilikuvan
Ja antoi aitoudelle luvan

Nyt voin olla oma itseni
vaikka epävarmuus on yhä vierelläni